disable copying

sunnuntai 17. marraskuuta 2019

Uusi harrastus

Kuten jo tuossa uudessa esittelytekstissä kerron, niin tykkään laittaa itseni sinne "ei mukavuusalueelle" ja katsoa mihin kaikkeen minä pystyn, jos haluan.

Mullahan on tuota ylipainoa "pikkaisen" ;))) ja olen aina kuvitellut sen rajoittavan elämääni. Tykkään myös luonnosta ja liikkua siellä. Ihaillen olen katsellut kaikenlaisia videoita, kun ihmiset melovat kajakeilla mitä ihmeellisimmissä maisemissa. Olin aina luullut, etten edes mahdu kokoni vuoksi kajakkiin, joten haaveilin vain lajista. Onneksi minulla on ihana ystävä, joka sai mut vuosi sitten houkuteltua melontakurssille. (Ilman sitä kurssia ei pääse melontakerhon jäseneksi ja onhan se hyvä tuon oman turvallisuuden vuoksi käydäkin.)

Kurssi oli kaksipäiväinen ja pelotti ihan pirusti. Tasapainoilu ja pelko kaatumisesta sai mut kiljahtelemaan niin, että rannat raiku. Toisena päivänä piti sitten itse kaataa se kajakki, pelastautua kajakin alta upposukelluksesta ja sitten kivuta takaisin kajakkiin toisen pitäessä mun kajakista kiinni. Jep jep, ei mikään helppo homma. Oli tuo vatsa hiukan tiellä, mutta ilokseni onnistuin. Tuskin oli tyylipuhdasta katsottavaa, mutta tein sen. Voi hitsi sitä riemua. Olo tuon jälkeen oli mahtava ja avasi mulle ihan uuden maailman. Liityin seudun melontakerhoon ja saan lainata kerhon kajakkeja aina kun haluan.





Toimintaa on myös talvella. Naapurikaupungin uimahallin sulkeuduttua lauantaisin, kajakit valtaavat uimahallin. Pääsee harjoittelemaan eskimokäännöstä ja muutenkin omia taitoja. Itse opettelen vasta alkeita ja ihailen noita konkareita, mutta pikkuhiljaa taidot kehittyy ja alan luottamaan itseeni. Pitää ottaa kamera mukaan joku kerta hallille, että saan teille kuvia. Yllä olevat kuvat on otettu nyt syksyllä. Pestiin kajakit talkoilla ja vietiin hallin lähelle.

Milloin sinä olet viimeksi mennyt sinne "ei mukavuusalueelle"?

1 kommentti: