Pentukuvii

Vettä sataa ja odotan tylsistyneenä töihin lähtöä. Leikittelin aikani kuluksi tämän blogin ulkoasun kanssa, mutta en löydä mieleistä. En ole tyytyväinen tuohon kuvakokoon (haluaisin ne suuremmaksi) ja muutenkin tämä blogger on aika kankea blogipohja. Mulle vois vinkata jostain ei niin kalliista tietokonenerosta jolla ois yksi ilta aikaa laittaa tää blogi sellaiseksi tuon ulkoasun suhteen kuin olen haaveillut... Ja mielellään pääkaupunkiseudulta tietenkin... Plääh tää tekniikka.....

Mutta kaivelin tuolta valokuvien joukosta muutaman pentukuvan mun murusta...

Se on mun mielestä niin hellyyttävä, kun vie noin vähän tilaa sohvalla ja pöydän alla. Nyt kun se menee makaamaan tuohon samaan kohtaan, siihen ei muita mahdu ;))) Tässä vielä pari kuvaa teidän ihailtavaksi... 

Nyt tuosta verkon raosta mahtuu enää kuono.... Päivääkään en ole katunut tuon riiviön hankintaa. Omapäinen mutta lempeä kuolakasa vaan niin rakas.<3 <3

Iltapalaa

Nyt vihdoinkin työpäivä takana ja päätin tulla meren rantaan syömään iltapalaa ja mietiskelemään. Vaikka on pimeää tuo meri ja sen läheisyys rauhoittaa mua. Joten päätin ostaa iltapalaksi chilikana- eväsleivän ( on muuten sikahyvää ), sipsejä (huomaa pieni pussin koko) ja juomaksi kuuma kaakao. Suosittelen...

Muuten mun elämä on tällä hetkellä aika hektistä. Sanoin itseni irti keväällä vakituisesta työpaikasta, jossa ehdin olla kuukautta vajaa 8 vuotta. Halusin enemmän vapautta päättää vapaa-ajastani ja aloitin työt kahdessa extrafirmassa. Ja en ole katunut. Kun ei oo menoja, paahdan pitkii päivii ja sitten pidän vapaata kun haluan. Työpiste vaihtuu tarpeeksi usein joten multa lähti työstressi pois kokonaan. Katselen kyllä vakituista päivätöitä, mutta en ole vielä laittanut hakemuksia mihinkään. Ei ole kiirettä. 

Kirjoittelen tätä bloggerin uudella sovelluksella ja halusin testata samalla, miten kuvien laitto yms toimii vaan ei toiminut. Joko en osaa käyttää tai sovellus on tarkoitettu vain tekstien kirjoittamiseen... Tai mulla on joku asetus pielessä..... Tarviaisin sellaisen tietokoneneron seuraani pariksi tunniksi kun mulla ois muutenkin tän tekniikan kaa vähän opettelemista..... Huomenna lauantaina meinasin kokeilla uutta ulkonäköä... 

Nyt toivotan kauniita unii kaikille...

Kulkuväline

Kuten tuossa esittelytekstissä (jonka vaihdan jossain vaiheessa) näkyy, mulla on myös asuntoauto. Annoin vaihdossa vanhan vaunun ja henkilöauton. Henkilöauto oli kolmiovinen joten en tarvinnut sitä enää. Eihän toi mun muru edes mahtunut sinne ;)))

Dethleffs Fortero vm. 2007. Paljoa en ole ehtinyt vielä reissata, mutta kyllä suunnitelmissa on parikin reissua. Kuten reilun viikon päästä lähdetään ihanien leidien kaa keski-suomeen viikonlopuksi. Arkiajokin sujuu tällä vehkeellä vaikka Hesan keskustassa on vähän haasteellista löytää parkkipaikkaa. Onhan autolla pituutta 7,5 metriä ja korkeuden puolesta parkkihallit saa unohtaa.
Ja talvella ajattelin työrupeamat asustaa tässä... Lisävarusteena halusin takatalliin suihkun, että voin suihkuttaa Urkin tarvittaessa ja tietenkin ilmastoinnin asuntotilaan (vaatii sähkökytkennän). Se on pakollinen helteillä. Tässä vähän kuvia...

Jos olisin nuori ja mulla olisi tämä viisaus, ostaisin vanhan veturikeulaisenVolswagenin Globenbussin ja tekisin siitä rennon retkeilyauton. Seuraan Instassa paljon sellaisella reissaavia ja ne on mahtavia vehkeitä. Mutta nyt olen köyhä +50v ja mulla ei ole tallia jossa voisin rakentaa joten haaveilen ja ihailen sellaisesta. Vaan eihän sitä koskaan tiedä, mitä elämä tuo tullessaan.....

Saanko esitellä...

Taas on mennyt pari päivää edellisestä bloggauksesta, muttei se haittaa. Oma aika on vähän kortilla tällä hetkellä... Mutta asiaan.

Saanko esitellä yhden unelmien täyttymyksen....

Urkki Antero (Ohped Dal Hot in the city). Rotu on Landseer ja ikää herralla on 1v9kk. Tuo voi olla syy, miksi unohdin tämän blogin pari vuotta sitten,  Painoa murulla on noin 65 kiloa. Toi on arvio, sillä en ole punninnut pariin kuukauteen. Herra ei oikein tykkää noista puntareista kuten en minäkään... 

Herra rakastaa metsälenkkejä, uintia, kaikkia eläimiä joita vastaan tulee ja tietenkin mamman kenkiä ;-)) Niitä on vasta mennyt 8 paria vaan saahan niitä kaupasta lisää....

Tästä herrasta tulette varmaan kuulemaan paljon tulevaisuudessa, mutta nyt ei tästä enempää. Työt taas vaihteeksi kutsuu joten pitää taas mennä, joten heips seuraavaan kertaan...

Hitsi, konetta selaillessa huomasin, että olin aloittanut tämän blogin jo melkein kaksi vuotta sitten. En ymmärrä, mikä ajatuksen juoksu oli tullut kun olin kirjoittamisen lopettanut. Paljon on kuitenkin tapahtunut kahden vuoden aikana ja suurin unelma toteutuu ihan lähiaikoina. Joten nyt jos herättelisin tämänkin blogin taas henkiin.

Lueskelin noi neljä vaivaista tekstiä ja hymyilin huomatessani, että paino on pysynyt samana kuin kaksi vuotta sitten. Eli projektia pukkaa sillä rintamalla. Olen sellainen sitku-ihminen. Sitku mulla on rahaa.... Sitku mie laihdun.... Sitku on loma.... Vaan mitäs jos opettelis ajattelemaan, että nyt kun mulla on tilaisuus, terveys ja ikäkin on vasta 50+. Vois alkaa tapahtumaankin jotain. Joskus vuosia sitten valitin esim. töissä aika herkästi jostain asiasta. Huomasin, että mulla on paha fiilis todella usein. Silloin päätin opetella positiivisen ajattelutavan. Jokaisesta asiasta yritän löytää jotain hyvää ja kas kummaa fiilis parani ja iloisuus palasi mun elämääni. Töissä alkoi olemaan hauskaa ja mielekästä vaikka hommat ei muuttuneet millään lailla. Itsestä se kaikki on kiinni.

Nyt mulla on kohta töihin lähtö, joten olkoon tämä aloitus tämmöinen lyhyt versio. Ulkoasu etsii siis vielä muotoaan ja voi muuttua kun vauhtiin pääsen, muttei se varmaan haittaa. Postauksia tulee säännöllisen epäsäännöllisesti, mutta lupaan, ettei uutta tekstiä tarvitse odottaa kahta vuotta. Tiedän kirjoittelevani aluksi itselleni, mutta silti halu kirjoittaa on palannut. Ja siitä on hyvä jatkaa. Eli moi seuraavaan kertaan.