disable copying

lauantai 28. elokuuta 2021

Mistä hyvä kampaaja?

 Onko sulla huonoja kokemuksia kampaajalla käynnistä? Oletko saanut sellaisen kampauksen, jota halusit? Vai annatko kampaajalle vapaat kädet tehdä mitä lystää?


Itse olen lähtenyt kampaajalta kaksi kertaa itkien pois. Kerran vuosia sitten Tikkurilassa...... Mulla oli silloin puolipitkät hiukset ja halusin ne ihan lyhyiksi. Ei suostunut leikkaamaan vaan tuloksena oli aivan hirveä polkkatukka. Totesi vaan, että tässä on vielä monta mallia ennen lyhyttä tukkaa... Aivan oikein luit. Mulla kesti kaksi vuotta löytää sellainen kampaaja joka suostui siihen mitä halusin. Ja voi sitä riemua kun sain sen "pystytukan". Eikö olekin ihana?




Valitettavasti kampaaja muutti liian kauas joten se painajainen alkoi uudelleen. Löytää se hyvä kampaaja, joka kuuntelee asiakasta ja jolla on sitä "silmää" leikata hyvin asiakkaan maun mukaan. Sehän tässä on tärkeintä. Se että asiakas on tyytyväinen. 

Kävin viimeksi tuolla kotikaupunkini keskustassa kokeilemassa yhdessä kampaamossa. Silloin leikkaajana oli nuorehko nainen joka leikkasi ihan mukiinmenevän mallin. Tajusi mitä halusin. Nyt päätin mennä samaan paikkaan. Valitettavasti en ollut muistanut ottaa sen edellisen kampaajan nimeä ylös, se oli aivan oma moka, myönnetään. Nyt hiukseni leikkasi vähän vanhempi nainen. Kerroin heti aluksi, mitä halusin. Kuvaa en tajunnut näyttää (toinen oma moka), mutta luulin hänen tajunneen toiveeni, koska hän ei kysellyt enempää vaan laittoi sakset töihin.

Vähän ajan päästä aloin ihmettelemään, kun ei leikannut paljoa päälaelta vaan keskittyi sivuihin ja takatukkaan. Heti kun sakset osui päälaelle, kerroin että saa ottaa vielä paljon lyhyemmäksi. tämä toistui kaksi kertaa. Toisella kerralla kertoi, ettei nähnyt yhtenäisyyttä lyhyen päälaen ja muun hiusosan välillä.... Siis WHAT? Miksei kertonut tuota heti aluksi? Miksei kysynyt tarkentavia kysymyksiä, jos ei tajunnut mitä halusin? Istuin jähmettyneenä tuolissa vaan odottaen poispääsyä. Pidättelin kyyneleitä ja heti kun otti föönin käteen, sanoin laittavani loput itse. En todellakaan halunnut nähdä hänen näkemystä lopputuloksesta. 


Eikö olekkin kamala? Tiedän, etten antanut hänen kuivata ja laittaa tuota loppuun, mutta silti... Kotiin tullessani itkin pettymyksestä. Mulla on yhdet ihanat juhlat viikon päästä ja olisin halunnut hiukseni olevan täydelliset. Tiedän saavani tämän johonkin tyydyttävään muotoon, mutta nyt joudun taas kasvattamaan tätä tukkaa kaksi kuukautta voidakseni kokeilla toista kampaamoa. Ketjukampaamoon en enää koskaan mene vaan alan suosimaan pienyrittäjiä. Ja aion katsoa heidän omat hiustyylinsä, joten en aio tilata aikaa netistä vaan henkilökohtaisesti. Jos kampaaja on uskaltanut vähän räväkämpään kampaukseen tai väriin niin uskoisin hänellä olevan enemmän luovuutta ja sitä silmää toteuttaa myös asiakkaan toiveita. 

Ja tiedän teidän lukijoiden joukossa olevan kampaajia, niin tämä on vain yhden asiakkaan kokemus huonosta kampaajasta. Valitettavasti kaikkien kampaajien taidot eivät ole loistavia ja mun kohdalle sattui se kohtalainen. Saa vinkata pääkaupunkiseudulta sitä hyvää kampaajaa, niin voin kokeilla seuraavan kerran. Nyt pitää lähteä Urkin kaa lenkille. Olen päättänyt, etten tänään katso kertaakaan peiliin vaan paneudun ongelmaan huomenna. 

perjantai 27. elokuuta 2021

Moi

 Vuosi vaihtuu jo yhdeksänteen kuukauteen ja mulla on takana elämäni rankin vuosi. Voimat menneet itsensä keräämiseen ja opetellen katsomaan tulevaisuuteen. Sadat kerrat olen miettinyt, että tuostakin voisi tehdä postauksen, vaan ajatuksen asteelle se on aina jäänyt. Jotenkin en ole halunnut postata masentavia tekstejä ja valittaa huonoina päivinä kaikesta. En silti ole unohtanut tätä blogia enkä varsinkaan teitä ihania lukijoita. Teitä olen ikävöinyt ja toivottavasti en ole teitä kaikkia kadottanut tämän kahdeksan kuukauden tauon aikana.

Olen tehnyt yhden aivan mahtavan päätöksen koskien tulevaisuutta. Olen hakenut kouluun ja päässyt. Jee.... Oon niin onnessani. Minä 54 vuotias ja pääsen opiskelemaan itselleni uuden ammatin. Hurjaa sanoisin.... ja samalla pelottavaa. Jouduin tekemään elämäni ensimmäisen videohaastattelun ja jännitti ihan sikana. Onneksi oli aivan mahtava haastattelija. Teki vain yhden kinkkisen kysymyksen......" kerro kolmella sanalla millainen ihminen olet?" Jep, jep.... Olen tyypillinen suomalainen joka ei osaa kehua itseään... En kyllä vastannut noin, mutta oli vaikeaa keksiä kolme adjektiivia omasta persoonasta. Mitä sä oisit vastannut? Kyseli se muutakin, mutta ne oli sikahelppoja tuohon verrattuna. Ai teitä kiinnostaa, että mikä musta tulee isona....






Hieroja näin aluksi. Ehkä jos pää kestää niin fysioterapeutti... Nyt painiskelen latinan kielen kanssa ja yritän päntätä luiden ja lihasten nimiä sekä suomeksi että latinaksi... Onneksi saan opiskella niin että koulua on vain joka toinen viikonloppu. Muuten opiskellaan etänä ja itsenäisesti. Ens viikolla mulla on ehkä eka oma matkahierontapöytä joten pääsen murjomaan ystävien jumeja ja opettelemaan oikeita hierontaotteita. 

Kannattaa laittaa toi mun insta seurantaan. Siellä tulen päivittelemään näitä käänteitä ja muutenkin jaan elämääni vähän enemmän. Kirjoittelen kyllä tätäkin mutta säännöllisen epäsäännöllisesti.. Tosin en tule pitämään kahdeksan kuukauden taukoa sen lupaan... Ja sen instan löydät  TÄÄLTÄ

Nyt alan juomaan iltakahvia ja otan koulukirjan syliini. Ehkäpä sieltä tarttuu tuonne muistiin jokunen uusi latinankielinen sana.... Voi hitsi kun olenkin kaivannut tätä kirjoittamista.... Isot hait teille. Ootte ihanii...

P.S. Mulla on uusi naposteluherkku nimeltään Mulperin marjat. Napostelen niitä sipsien sijaan. Ne on noita pienii tuossa kulhossa.... Suosittelen